
Minna Örn, 49, löysi Koodi-valmennuksen helmikuussa 2025. Uupumuksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja kivuliaan arjen jälkeen hän teki päätöksen, joka muutti koko hänen elämänsä. Matka vei takaisin terveyteen, henkiseen tasapainoon ja toi mukanaan myös yllätyksen: muutoskuvakilpailun voiton sekä uuden pyörän, jolla työmatkat kulkevat nyt kevyesti.
Elämä ennen Koodia – sohvalle pysähtynyt arki
Nuorena Minna rakasti liikkumista. Hän juoksi puolimaratoneja, harrasti jumppaa, tanssi kilpaa ja nautti liikkeen tuomasta vapaudesta. Kaikki kuitenkin muuttui, kun hän sairastui kilpirauhasen vajaatoimintaan. Liikunnasta tuli vaikeaa: jokainen uusi yritys tuntui johtavan flunssan kaltaisiin oireisiin ja uupumukseen. ”Aina kun aloitin jotain, olin parin päivän päästä aivan loppu. Siitä katosi ilo”, Minna kuvailee.
Samaan aikaan hänen miehensä sairastui vakavasti, ja perheen arki täyttyi sairauden hoidosta ja selviytymisestä. Liikunta jäi taka-alalle, ja tilalle tulivat sohvaillat, väsyminen ja lohturuoka. Painoa kertyi, polvia alkoi särkeä, kädet eivät enää liikkuneet kunnolla.
”Olin nelikymppisenä kuin mummo – en pystynyt nostamaan kättäni kunnolla, selkää ja polvia särki, ja olo oli jatkuvasti raskas ja väsynyt.”
Kaiken päälle veriarvot kertoivat karua kieltä: sokeri koholla, maksa-arvot pielessä, kolesteroli yli kuuden. Minna muistaa edelleen, miten hänen mielensä vajosi syvälle sumuun, josta ei meinannut löytää ulospääsyä. Hän kuvaa eläneensä kaksi vuotta kuin jatkuvassa sumussa, uupuneena ja ilman suuntaa.
Valmennus, joka osui suoraan sydämeen
Vaikka elämä tuntui pysähtyneeltä, Minna ei ollut luopunut toivosta. Hän etsi netistä valmennuksia, joogaa, itsensä kehittämisen kursseja ja erilaisia treeniohjelmia. Mikään ei kuitenkaan tuntunut kolahtavan – kunnes hän törmäsi Jessican Koodi-valmennukseen.
”Jessicassa oli jotain poikkeuksellista. Hän oli niin helposti lähestyttävä ja puhutteli minua heti. En edes osaa selittää, mikä siinä oli – jokin hänen aitoudessaan ja tavassaan puhua sai minut tuntemaan, että tämä voisi olla minun juttuni.”
Taloudellinen tilanne oli kuitenkin tiukka. Minna mietti pitkään, uskaltaisiko hän osallistua, mutta lopulta hän teki päätöksen ja ilmoittautui mukaan – kuin tarttuen viimeiseen oljenkorteen.
Ensiaskeleet – ruoka polttoaineena, ei vihollisena
Koodi-valmennuksen alussa Minna teki suuren oivalluksen: ruokaa ei tarvinnut pelätä, eikä ratkaisu ollut syödä vähemmän. Hän huomasi, että oikeanlainen ruokavalio saattoi olla sekä runsaampi että ravitsevampi kuin hänen aiemmat, kehoa väsyttäneet ja mielialaa heikentäneet syömistottumuksensa.
Aiemmin hänen ruokavalionsa koostui lähinnä harvoista sekä raskaista aterioista, joissa oli runsaasti voita, kermaa ja huonolaatuisia hiilihydraatteja. Koodissa hän oppi syömään viisi kertaa päivässä pieniä ja proteiinipitoisia annoksia. Tämä oli hänelle valtava muutos, sillä hän ei ollut aiemmin ymmärtänyt, miten tärkeää proteiini oli.
Pikkuhiljaa ruokailuista tuli luonteva osa arkea. Minna alkoi valmistaa eväät itselleen ja miehelleen useaksi päiväksi kerrallaan. Aamut muuttuivat helpommiksi, kun ei enää tarvinnut miettiä, mitä syötäisiin. Tämä vapautti valtavasti energiaa kaikkeen muuhun, ja ruokailu muuttui stressin lähteestä arjen perustaksi.
”Hiukset ja iho alkoivat voida paremmin, olo kirkastui ja jaksaminen kasvoi. Ruokavalio ei ollut dieetti, vaan arkeen sopiva tapa syödä.”
Koodin ruokavaliosta tuli pysyvä osa perheen arkea. Minna ja hänen miehensä löysivät toimivan tavan jakaa ruoanlaiton, mikä teki arjesta sujuvaa.
Liikunta uudella tavalla – voimaa, ei rääkkiä
Kuntosali oli Minnalle lähes vieras paikka. Nuorena hän oli juossut ja tanssinut, mutta kuntosalilaitteet ja painot eivät kuuluneet hänen arkeensa. Koodin ohjelmien myötä hän löysi kuitenkin uuden tavan liikkua. Selkeät videot ja ohjeet tekivät treenaamisesta turvallista ja motivoivaa. Ei tarvinnut enää arpoa, mitä salilla tekisi, vaan ohjelma ohjasi, kannusti ja jokainen liike vei eteenpäin.
Suurin muutos tapahtui kuitenkin ajattelutavassa. Aiemmin liikunta oli ollut kaikki tai ei mitään: jos ei tullut hikistä tunnin lenkkiä, se tuntui turhalta. Nyt hän oppi arvostamaan myös arkiaskelia ja pieniä valintoja.
”Kävely töihin, kävely mökillä luonnossa – kaikki lasketaan. Ei tarvitse enää uuvuttaa itseään, jotta liikunnalla olisi merkitystä.”
Kun myös hänen miehensä sai selkäleikkauksen jälkeen stimulaattorin, joka mahdollisti liikkumisen, salikäynneistä tuli heidän yhteinen harrastuksensa. He pudottivat yhdessä lähes 60 kiloa, ja salilla käymisestä muodostui heidän yhteinen juttunsa.
Mielen johtaminen – uuden elämän kivijalka
Koodi-valmennus ei ollut pelkkä ruokavalio ja treeniohjelma. Sen rinnalla kulki kokonainen mindset module -mielen johtamisen videokirjasto, joka sisälsi viikoittaisia luentoja, joihin pystyi palaamaan aina uudestaan. Minnalle tämä osa-alue osoittautui koko prosessin tärkeimmäksi – hän sanoo suoraan, ettei olisi onnistunut ilman sitä.
”Kun on uupunut, ymmärtää, että kaikki lähtee mielestä. Vaikka olisi kuinka hyvät ruokavaliot tai treenit, mikään ei kanna, jos ei saa ajatuksia järjestykseen.”
Mindset module tarjosi konkreettisia työkaluja ajattelun muuttamiseen: miten käsitellä epäonnistumisen pelkoa, miten oppia kärsivällisyyttä, miksi vertailusta kannattaa päästää irti ja mitä tarkoittaa, että ”luota prosessiin”. Minna kuunteli luentoja monissa eri tilanteissa – joskus mökin laiturilla auringonlaskun aikaan, toisinaan kävelylenkillä kuulokkeet korvissa, ja välillä kotona muistiinpanoja tehden.
”Niistä tuli rauhoittavia hetkiä. Opin, että muutos ei ole pikaratkaisu, vaan matka. Ja että jokainen pieni teko vie eteenpäin, vaikka sitä ei heti näkisikään. Ne sanat alkoivat elää mun arjessa.”
Mindset module auttoi Minnaa myös palauttamaan luottamuksen itseensä. Uupumuksen jälkeen oma mieli voi helposti kääntyä itseä vastaan, mutta luennoilta hän sai konkreettisia keinoja rakentaa ajatuksensa uudelleen. ”Opin, että minä olen ohjaksissa, enkä ole vain olosuhteiden vietävänä. Se tunne oli vapauttava – ja juuri se teki tästä matkasta pysyvän.”

Tulokset – kivut pois, veriarvot paranivat ja minä palasi
Fyysiset muutokset Koodi-valmennuksen aikana olivat selkeitä ja rohkaisevia. Jo kymmenen viikon aikana Minna pudotti painostaan kymmenen kiloa. Mutta kuten hän itse sanoo, tärkeämpää kuin vaakalukema oli se, mitä tapahtui hänen keholleen ja mielelleen.

Arkea pitkään varjostaneet kivut alkoivat helpottaa nopeasti. Kädet, jotka olivat aiemmin jäykät ja kivuliaat, liikkuivat taas vaivatta. Polvien särky katosi, selkäkipu jäi historiaan ja liikkuminen tuntui jälleen kevyeltä. Kun Minna huomasi pystyvänsä nostamaan kätensä ilman kipua, kokemus tuntui uskomattomalta, aivan kuin keho olisi alkanut toimia uudelleen.
Myös lääketieteelliset tulokset vahvistivat sen, minkä Minna jo tunsi olossaan. Kolesteroli, joka oli vuosia pysynyt liian korkealla, laski terveelle tasolle. Maksa- ja sokeriarvot normalisoituivat.
”Lääkärini katsoi tuloksia epäuskoisena ja sanoi, ettei tämä voi olla totta. Minä vain hymyilin – tiesin, että se on.”
Fyysisten muutosten rinnalla kulki henkinen kasvu. Uupumuksen ja epätoivon tilalle tuli uudenlainen itseluottamus ja usko omiin mahdollisuuksiin. Minna ei enää ajattele, että hänen pitäisi olla laiha tai näyttää ulkoisesti tietynlaiselta – sen sijaan hän haluaa olla vahva ja jaksava. Hän oivalsi, että tärkeintä ei ole se, mitä vaaka näyttää, vaan se, miltä oma elämä tuntuu.
Matkan varrella myös tavoite muuttui. Se ei ollut enää pelkkä painonpudotus, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi: energiaa arkeen, kipujen vähenemistä ja iloa liikkumisesta. Se muutos, jonka Minna saavutti kymmenessä viikossa, toimi ponnahduslautana pysyvälle elämäntapamuutokselle.
Muutoskuvakilpailu ja uusi pyörä
Koodi-valmennuksen lopussa järjestettiin muutoskuvakilpailu, johon Minna päätti lopulta osallistua, vaikka epäröi vielä aivan viime hetkeen saakka. Hän mietti pitkään, olivatko muiden tulokset näyttävämpiä kuin hänen omansa, mutta rohkeni kuitenkin lähettää kuvat kilpailuun.
Ratkaisu kannatti. Minna voitti kilpailun ja sai palkinnoksi 1000 euroa. Hän käytti summan pitkään kyteneeseen haaveeseensa: uuteen pyörään, jolla voisi ajaa työmatkansa. Pyörästä tuli hänelle tärkeä symboli – hän varusti sen rapasuojilla ja kiinnitti pyörän avaimiin avaimenperän, jossa lukee Koodin mantra: luota prosessiin.

Pyörä symboloi Minnalle muutosta, joka ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään painonpudotukseen tai veriarvoihin. Se kuvaa aktiivista, iloa tuottavaa arkea ja konkreettista askelta kohti parempaa hyvinvointia. Jokainen työmatka pyörällä tuo hänelle kiitollisuuden tunteen siitä, että hän uskalsi lähteä valmennukseen mukaan.
Elämä Koodin jälkeen – ei projekti, vaan elämäntapa
Monelle valmennus voi olla vain lyhyt projekti, mutta Minnalle Koodi oli paljon enemmän. Hän ei koskaan kokenut sitä ”kuurina”, vaan uuden elämän alkuna. Kun valmennuksen kymmenen viikkoa päättyivät, arki ei palannut vanhoihin uomiin – päinvastoin, siitä alkoi pysyvä elämäntapa, joka on kantanut tähän päivään asti.
Nykyään Minna ja hänen miehensä käyvät salilla säännöllisesti kolme–neljä kertaa viikossa. He merkitsevät treenit yhdessä kalenteriin jo viikon alussa, jotta arkeen syntyy selkeä rytmi. Liikunnasta on tullut heidän yhteinen harrastuksensa, joka tuo hyvää oloa, yhteistä aikaa ja energiaa. Siinä missä salitreeni ennen tuntui velvollisuudelta, Minna kokee sen nyt palkitsevana hetkenä, jolloin hän tietää tekevänsä itselleen hyvää.
Myös ruokailusta on tullut rutiini, joka ei enää vaadi erityistä ponnistelua. Minna valmistaa edelleen eväät sekä itselleen että miehelleen useaksi päiväksi kerrallaan. Aamupala on aina sama ja siitä on muodostunut tärkeä yhteinen hetki päivän alkuun. Toistuva aamupala ei tunnu lainkaan yksitoikkoiselta, vaan päinvastoin se tuo turvaa ja rytmiä arkeen. Ruokailusta on tullut helppo osa elämää – ei stressiä eikä ylimääräistä miettimistä, vaan selkeä rutiini, joka kannattelee arjessa
Koodi ei siis jäänyt hetkelliseksi muutokseksi, vaan loi perustan, johon arki rakentuu. Myös lomilla ja kiireisempinä kausina Minna huomaa hakeutuvansa luonnostaan terveiden rutiinien pariin.
”Kesälomalla huomasin jo viikon jälkeen kaipaavani salille. Se kertoo siitä, että elämäntapa on muuttunut pysyvästi – treeni ei ole enää pakko, vaan jotain mitä kaipaan.”
Muutoksen myötä myös Minna itse on muuttunut ympärillään oleville ihmisille inspiraation lähteeksi. Ystävät ja työkaverit ovat nähneet, miten hänen olemuksensa on kirkastunut, miten energinen ja iloinen hän on nykyään. Useampi tuttava on todennut haluavansa samanlaista muutosta, ja osa on jo liittynyt Koodiin hänen esimerkkinsä innostamana. Se, että oma tarina voi rohkaista muita, tekee koko prosessista Minnalle vielä merkityksellisemmän.
Arjessa näkyy myös henkinen muutos: stressi ei enää hallitse, eikä elämä tunnu selviytymistaistelulta.
”Minulla on tunne, että kaikki on hallinnassa. Olen saanut takaisin mielenrauhan ja itseluottamuksen. En enää pelkää epäonnistuvani, vaan tiedän, että jos joskus tulee takapakkia, pääsen aina takaisin raiteille. Siinä on mielen johtamisella valtava rooli.”
”Luota prosessiin”
Kun Minna katsoo ajassa taaksepäin, hän näkee naisen, joka oli kadottanut itsensä sairauksiin, uupumukseen ja epätoivoon. Nyt hän tuntee olevansa vahvempi kuin koskaan.
”Koodi palautti minulle terveyden, voiman ja mielenrauhan. Opin luottamaan prosessiin ja siihen, että muutos on mahdollinen. Olen löytänyt takaisin itseni – ja tämän kerran en aio enää päästää irti.”