Ravintolisät – Miksi niitä käytetään ja milloin niitä kannattaa harkita?
16/06/2025 | Jessica Reiman Coaching | naibu. supplements
Ravintolisät ovat nykyään osa monen arkea – niitä näkyy somessa, kauppojen hyllyillä, kuntosaleilla ja urheilijoiden treenipäiväkirjoissa. Ne herättävät kiinnostusta ja kysymyksiä: mitä ravintolisät oikeastaan ovat, mihin niitä käytetään ja onko niiden käyttö todella tarpeen?
Tässä blogitekstissä perehdytään ravintolisien maailmaan selkeällä ja käytännönläheisellä otteella: miksi niitä käytetään, kuka niistä voi hyötyä, miten ne toimivat – ja mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ennen kuin purkki päätyy ostoskoriin, oli se sitten marketin hyllyltä tai verkkokaupasta.
Hyvinvointi rakentuu kokonaisuudesta
Yksi tärkeimmistä asioista, joka usein unohtuu ravintokeskusteluissa, on kokonaiskuva. Hyvinvointi ei synny yksittäisestä pilleristä tai superfoodista, vaan se koostuu monista osista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Voit ajatella sitä kuin nelijalkaista pöytää: jos yksi jalka on poikki, koko pöytä huojuu.
Neljä keskeistä hyvinvoinnin peruspilaria ovat:
- Uni
- Ravinto
- Liikunta
- Palautuminen ja stressinhallinta
Ravinto on näistä neljästä peruspilarista usein ensimmäinen, johon kiinnitetään huomiota paremman olon ja jaksamisen toivossa – eikä syyttä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio muodostaa terveyden perustan, sillä se tarjoaa elimistölle tarvittavat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet. Kuitenkin käytännön elämässä ruokavalion täydellinen tasapaino ei aina ole itsestäänselvyys. Kiireinen arki, yksipuolinen syöminen, erityisruokavaliot, sairaudet tai tietyt elämäntilanteet – kuten raskaus, urheilun lisääntyminen tai ikääntyminen voivat johtaa tilanteisiin, joissa elimistö ei saa kaikkea tarvitsemansa pelkästään ruoasta.
Tässä vaiheessa lisäravinteet voivat astua kuvaan tukemaan hyvinvointia. Ravintolisät eivät ole pikaratkaisu tai korvaus huonolle ruokavaliolle, mutta ne voivat toimia täsmäapuna silloin, kun ravintoaineiden saannissa on puutteita tai erityistarpeita ilmenee. Oleellista on ymmärtää, milloin ja miksi lisäravinteita kannattaa käyttää
Mitä ravintolisät ovat?
Ravintolisät, kansanomaisesti lisäravinteet, ovat valmisteita, joiden tarkoitus on täydentää ruokavaliota, ei korvata sitä. Ne voivat sisältää:
- Yksittäisiä vitamiineja (esim. D-vitamiini, B12)
- Mineraaleja (esim. magnesium, sinkki)
- Rasvahappoja (esim. omega-3)
- Proteiineja ja aminohappoja
- Kasviuutteita (esim. ashwagandha, vihreä tee)
- Bioaktiivisia yhdisteitä (esim. kollageeni)
Ne ovat saatavilla monissa eri muodoissa: kapseleina, tabletteina, jauheina, nesteinä ja purutabletteina.
Tärkeää on ymmärtää, että lisäravinteet eivät ole lääkkeitä. Ne eivät hoida sairauksia, eivätkä ne ole nopea tie parempaan kuntoon tai ihon kirkkauteen. Sen sijaan ne voivat tarjota tukea, silloin kun elämäntilanne tai kehon tarpeet sitä vaativat.
Miksi lisäravinteita käytetään?
1. Puutosten ehkäisy ja korjaus
Monet käyttävät lisäravinteita varmistaakseen, että elimistö saa riittävästi tiettyjä ravintoaineita silloin, kun ruokavaliosta niitä ei jostain syystä saada tarpeeksi. Tietyt ravintoaineet ovat erityisen herkkiä puutoksille esimerkiksi ruokavaliosta, elämäntilanteesta tai ympäristötekijöistä johtuen.
D-vitamiini: Suomessa talvikaudella UV-säteily ei riitä sen muodostumiseen iholla – lähes kaikille suositellaan lisäravinnetta loka–maaliskuussa.
B12-vitamiini: Puutosta esiintyy yleisesti vegaaniruokavaliota noudattavilla, ikääntyneillä ja ihmisillä, joilla on imeytymiseen vaikuttavia vatsan tai suoliston ongelmia. Lisäravinteen avulla voidaan ehkäistä anemiaa, väsymystä ja hermostovaurioita.
Rauta ja foolihappo: Näiden tarve korostuu naisilla ja etenkin raskauden ja imetyksen aikana. Raudan ja foolihapon puute voi aiheuttaa esimerkiksi anemiaa ja väsymystä.
Jodi ja kalsium: Jodin riittämätön saanti vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan ja aineenvaihduntaan. Puutosta esiintyy usein erityisruokavalioita, kuten vegaanista ruokavaliota noudattavilla. Kalsiumlisää puolestaan käytetään erityisesti silloin, kun ruokavalio sisältää vähän tai ei lainkaan maitotuotteita.
Jos epäilee ravintoainepuutosta, oireilee väsymyksellä, iho-oireilla, mielialan vaihtelulla tai muilla epäselvillä oireilla, kannattaa asia selvittää lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.
2. Tietyt elämäntilanteet muuttavat kehon tarpeita
Elämän eri vaiheissa ja tilanteissa kehon ravintoaineiden tarve voi muuttua merkittävästi. Vaikka perusruokavalio olisi kunnossa, tiettyinä ajanjaksoina lisäravinteet auttavat turvaamaan riittävän ravintoaineiden saannin ja tukemaan kehon hyvinvointia.
Esimerkkejä erityistarpeita luovista elämäntilanteista:
Raskaus ja imetys: Raskauden ja imetyksen aikana ravintoaineiden tarve kasvaa merkittävästi. Foolihappo tukee sikiön hermoston kehitystä ja ehkäisee kehityshäiriöitä. Rauta auttaa ylläpitämään hemoglobiinitasoa ja ehkäisemään anemiaa, joka on tavallinen ongelma raskauden aikana. Kalsiumia tarvitaan puolestaan luuston terveyteen sekä äidin että lapsen tarpeisiin.
Ikääntyminen: Iän myötä kehon kyky imeyttää tiettyjä ravintoaineita heikkenee ja lihasmassan ylläpitäminen vaikeutuu. D-vitamiiniatarvitaan erityisesti luuston vahvistamiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi. B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee monilla ikääntyneillä, ja siksi sen lisääminen ravintolisänä voi ehkäistä väsymystä ja muistin heikkenemistä. Proteiinilisä puolestaan tukee lihaskunnon ylläpitoa ja liikuntakyvyn säilyttämistä.
Nuoruus ja kasvu: Kasvuikäiset tarvitsevat erityisen paljon ravintoaineita luuston ja lihasten kehityksen tukemiseen. Kalsium ja D-vitamiini ovat olennaisia vahvan luuston muodostumiselle, kun taas jodi tukee kilpirauhasen normaalia toimintaa ja tervettä aineenvaihduntaa.
Stressi: Pitkittynyt stressi, kiire tai kuormittava elämäntilanne kuluttaa erityisesti kehon mineraali- ja vitamiinivarastoja. Magnesium auttaa lihasten rentoutumisessa ja voi parantaa unenlaatua sekä auttaa hermoston palautumista. B-vitamiinitpuolestaan tukevat energiatasapainoa ja stressinsietokykyä sekä vaikuttavat positiivisesti mielialaan ja keskittymiskykyyn.
3. Fyysinen aktiivisuus ja urheilu
Säännöllisesti liikkuvan tai tavoitteellisesti urheilevan kehon ravitsemukselliset tarpeet ovat tavallista suuremmat. Tämä johtuu muun muassa lisääntyneestä energiankulutuksesta, lihasten rasituksesta sekä kehon aineenvaihdunnallisista muutoksista harjoittelun seurauksena. Vaikka hyvä ruokavalio on tärkeä lähtökohta, lisäravinteista voi olla hyötyä optimoimaan suorituskykyä sekä nopeuttamaan palautumista.
Mihin urheilija tai aktiiviliikkuja voi hyötyä lisäravinteista?
Palautuminen ja lihaskasvu: Proteiinit ja aminohapot tukevat lihasten korjaamista, palautumista harjoittelun jälkeen sekä auttavat ylläpitämään tai kasvattamaan lihasmassaa. Magnesium Auttaa lihaksia rentoutumaan, edistää palautumista ja tukee unenlaatua, joka on olennainen osa tehokasta palautumista.
Nestetasapaino ja suorituskyky: Elektrolyytit korvaavat harjoittelun ja hikoilun aikana menetettyjä mineraaleja. Elektrolyytit ylläpitävät kehon nestetasapainoa, lihastoimintaa sekä ennaltaehkäisevät lihaskramppeja ja väsymystä.
Hermoston ja keskittymiskyvyn tukeminen: B-vitamiinit ovat välttämättömiä energiantuotannossa, hermoston toiminnassa ja henkisessä suorituskyvyssä. Säännöllinen fyysinen kuormitus lisää B-vitamiinien kulutusta, joten lisäannostus voi edistää vireystilaa ja palautumista.
Nivelterveys ja vammojen ehkäisy: Omega-3-rasvahapot edistävät nivelten, sydämen ja aivojen hyvinvointia. Säännöllisesti käytettynä omega-3 voi vähentää liikunnan aiheuttamaa tulehdusta kehossa. Kollageeni tukee nivelruston, jänteiden ja sidekudosten hyvinvointia, vähentää vammojen riskiä ja edistää nivelten palautumista rasituksesta.
4. Ruokavaliot ja ravitsemusvalinnat
Erilaiset ruokavaliot voivat olla erinomainen tapa edistää omaa terveyttä tai elämäntyyliä, mutta samalla ne voivat myös rajoittaa tiettyjen tärkeiden ravintoaineiden saantia. Lisäravinteet voivat olla hyödyllisiä varmistamaan, että elimistö saa kaiken tarvittavan, vaikka ruokavaliosta olisi suljettu pois tiettyjä ruoka-aineita.
Tyypillisiä erityisruokavalioita ja niihin liittyviä ravintolisätarpeita ovat esimerkiksi:
Vegaaniruokavalio: Vegaaniruokavaliossa ei käytetä lainkaan eläinperäisiä tuotteita, mikä saattaa rajoittaa joidenkin tärkeiden ravintoaineiden saantia. B12-vitamiini on Välttämätön hermoston toiminnalle ja punasolujen muodostumiselle. Se on välttämätön lisä kaikille vegaaneille. D-vitamiini Varsinkin talviaikana on välttämätön immuniteetille ja luuston terveydelle. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä sydämen, aivojen ja silmien hyvinvoinnille, usein saatavilla leväpohjaisina valmisteina. Jodi ja rauta ovat kilpirauhasen toiminnan ja riittävän veren hemoglobiinitason ylläpitoon.
Maidoton ruokavalio: Maitotuotteiden välttäminen voi vähentää erityisesti kalsiumin saantia, joka on tärkeä ravintoaine luiden ja hampaiden hyvinvoinnille. Maitotuotteet ovat myös merkittävä B2-vitamiinin eli riboflaviinin lähde, jota keho tarvitsee energia-aineenvaihduntaan sekä hermoston toiminnan ylläpitämiseen. Näiden ravintoaineiden riittävä saanti kannattaa varmistaa esimerkiksi kalsium- ja monivitamiinivalmisteilla, jos maitotuotteet jäävät ruokavaliosta kokonaan pois.
Gluteeniton ruokavalio: Tässä ruokavaliossa vältetään gluteenia sisältäviä viljoja, kuten vehnää, ohraa ja ruista, mikä voi heikentää tiettyjen B-ryhmän vitamiinien sekä kuidun saantia. B-vitamiinit ovat tärkeitä elimistön energia-aineenvaihdunnalle ja hermoston toiminnalle, kun taas kuitu tukee suoliston hyvinvointia ja ruoansulatusta. Jos gluteenittoman ruokavalion kuitupitoisuus on liian alhainen, voi kuitulisän harkinta olla hyödyllistä, samoin kuin B-vitamiinien täydentäminen lisäravinteena.
Kun valitsee erityisruokavalion, on hyvä tunnistaa mahdolliset ravintoaineiden saannin haasteet ja tarvittaessa täydentää ruokavaliota suunnitelmallisesti. Ravitsemusasiantuntijan tai lääkärin ohjeistuksella voidaan arvioida yksilöllinen tarve.
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ravintolisiä valittaessa?
Jos päätät ottaa ravintolisän osaksi arkeasi, on tärkeää tehdä valinta tietoisesti ja perustellusti. Tässä muutamia keskeisiä vinkkejä, joiden avulla voit valita fiksusti ja turvallisesti.
1. Tarkista oma tarve
Älä ota lisäravinteita ”varmuuden vuoksi”, vaan mieti, mihin tarkoitukseen tarvitset niitä. Voit kysyä itseltäsi:
- Syönkö monipuolisesti?
- Onko minulla oireita (esim. väsymys, lihaskrampit, iho-ongelmat)?
- Onko minulla erityinen ruokavalio (esim. vegaaninen) tai elämäntilanne? (esim. stressi)
- Onko tarvetta mitattu (verikokeet)?
2. Valitse laadukas tuote – ei mikä tahansa purkki
Kaikki lisäravinteet eivät ole laadultaan yhtä hyviä. Kiinnitä huomiota siihen, mistä tuote on peräisin ja miten se on valmistettu. Hyvä ravintolisä:
- Sisältää selkeän ja läpinäkyvän ainesosaluettelon
- On ilman turhia lisäaineita
- Täyttää EU:n ja Suomen lainsäädännön vaatimukset
- On testattu ja turvallinen
3. Oikea annostus
Yliannostelu ei tuo lisää hyötyjä – päinvastoin. Esimerkiksi liiallinen A-vitamiini, D-vitamiini tai rauta voi olla haitallista. Siksi:
- Noudata annostelusuosituksia
- Älä yhdistele useita päällekkäisiä tuotteita (esim. multivitamiini + yksittäinen vitamiini)
- Tarvittaessa kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta
4. Biologinen hyötyosuus
Kaikki lisäravinteet eivät imeydy yhtä tehokkaasti. Imeytyminen vaikuttaa siihen, kuinka paljon ravintoaineesta keho todella hyödyntää. Esimerkiksi:
- Magnesiumsitraatti imeytyy paremmin kuin magnesiumoksidi
- B12-vitamiinin aktiivinen muoto (metyylikobalamiini) voi olla parempi vaihtoehto kuin syanokobalamiini
5. Vältä turhia "hype-tuotteita"
Somessa saatetaan mainostaa ihmelisäravinteita ilman oikeaa tieteellistä perustaa. Jos jokin tuote lupaa “nopeaa laihtumista”, “parempaa muistia viikossa” tai “ihon uudistumista yön aikana” – suhtaudu kriittisesti.
- Älä lankea liian hyvältä kuulostaviin lupauksiin
- Perusta päätökset tutkittuun tietoon, ei pelkkään mainontaan tai vaikuttajien kokemuksiin
Voiko lisäravinteiden tarpeen mitata?
Kyllä, monien ravintoaineiden tarpeen voi arvioida verikokein – ja tämä onkin usein paras tapa selvittää, onko lisäravinteelle todellinen tarve. Joskus oireet voivat johtua puutostilasta, mutta ilman mittauksia on vaikea tietää varmasti.
Yleisimpiä verikokein mitattavia ravintoaineita ovat:
25-OH-D (D-vitamiinitaso) – tärkeä erityisesti talvella ja sisätiloissa paljon oleskeleville
Ferritiini (raudan varastot) – matala taso voi liittyä väsymykseen, kalpeuteen tai kylmänsietoon
B12-vitamiini – tärkeä hermoston toiminnalle ja energiatasolle, puutetta voi esiintyä erityisesti vegaaneilla
Magnesium – osin tulkinnanvarainen, mutta voi antaa viitteitä puutoksista erityisesti urheilijoilla tai stressaantuneilla
Milloin kannattaa harkita mittauttamista?
Jos tunnet olosi jatkuvasti väsyneeksi, palelet helposti, keskittyminen takkuaa tai koet esimerkiksi toistuvia lihaskramppeja – verikokeet voivat tarjota konkreettista tietoa tilanteestasi. Ne auttavat suuntaamaan mahdolliset lisät juuri oikeaan tarpeeseen.
Vinkki: Voit pyytää perustason mittauksia terveyskeskuksesta tai työterveydestä, mutta nykyään myös useat yksityiset toimijat tarjoavat omakustanteisia ravintoaineprofiileja.
Mittaa – älä arvaile. Verikokeet voivat olla tärkeä työkalu yksilöllisen hyvinvoinnin rakentamisessa.
Suosituimmat lisäravinteet ja niiden hyödyt
Ravintolisä | Hyöty & vaikutukset |
D-vitamiini | Vastustuskyky, luusto, lihasten toiminta |
Magnesium | Lihastoiminta, jaksaminen, energia-aineenvaihdunta |
Omega-3 | Sydän, aivot ja näkö (riittävä annos vaaditaan) |
Biotiini | Hiukset, iho, limakalvot |
Elektrolyytit | Nestetasapaino, lihasten ja hermoston toiminta |
Sinkki | Iho, hiukset, kynnet, immuunijärjestelmä |
C-vitamiini | Vastustuskyky, kollageeni, solujen suoja hapetusstressiltä |
B-vitamiinit | Energia-aineenvaihdunta, hermoston toiminta |
Tarvitseeko jokainen lisäravinteita?
Lyhyt vastaus: ei välttämättä.
Pitkä vastaus: tarve ravintolisille riippuu täysin yksilöllisestä elämäntilanteesta, ruokavaliosta ja terveydentilasta. Jos syö monipuolisesti, liikkuu säännöllisesti, nukkuu hyvin ja ei ole erityisessä elämäntilanteessa (esimerkiksi raskaus, vegaaninen ruokavalio, stressi, kilpaurheilu), ei todennäköisesti tarvitse ravintolisiä jatkuvasti
Jos arki on hektistä, ruokavalio on yksipuolinen tai olo ei ole energinen – ravintolisät voivat olla yksi työkalu parempaan hyvinvointiin. Ne eivät korvaa terveellisiä elämäntapoja, mutta voivat täydentää niitä järkevästi.
Hyvä nyrkkisääntö: kuuntele kehoasi, seuraa oloasi ja tarvittaessa konsultoi asiantuntijaa (esim. ravitsemusterapeuttia tai lääkäriä)
Aloita fiksusti
Jos olet kiinnostunut kokeilemaan ravintolisiä, aloita pienesti ja tietoisesti. Pienilläkin valinnoilla voi olla merkittävä vaikutus hyvinvointiisi. Esimerkiksi:
Kokeile D-vitamiinia talvella, kun auringonvalo ei riitä turvaamaan saantia.
Ota magnesiumia iltaisin, jos huomaat unesi olevan levotonta tai lihasten kramppeja esiintyy.
Kokeile omega-3-rasvahappoja, jos ruokavaliosi ei sisällä rasvaista kalaa.
B12-vitamiini voi olla hyödyllinen, erityisesti jos olet vegaani tai kasvissyöjä.
Kokeile elektrolyyttejä, jos hikoilet runsaasti, urheilet aktiivisesti tai olet nestehukassa.
Ravintolisät eivät ole oikotie terveyteen, mutta oikein käytettyinä ne voivat täydentää ruokavaliotasi ja lisätä jaksamista.
Muista: pienet, harkitut valinnat voivat tehdä suuren eron pitkällä aikavälillä.
